Pöytyän kirkon historiaa

Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1793. Sen rakensi Mikael Piimänen arkkitehti C.C.Gjörnwellin laatimien piirustusten mukaan muuttaen kuitenkin tornin muotoa. Piirustuksista poiketen kirkontornista tehtiin 8-kulmio nelikulmion sijaan. Kirkko on muodoltaan länsitornillinen pitkäkirkko, jossa on kirkkosaliin avautuvat kookkaat täyskorkeat kylkiäiset ja sen ulkomitat ovat 40 m ja 23 m.

Turun piispa Gadolin vihki kirkon ensimmäisenä adventtisunnuntaina vuonna 1793 ja se ristittiin "rahvaan toivomuksesta" silloisen kuninkaan Kustaa IV Aadolfin nimikkokirkoksi. Pääoven yläpuolella on tästä kertova taulu, jossa on seuraava teksti: "Jumalan kunniaksi kuningas Kustaa IV Aadolfin toisena hallitusvuotena 1793 on tämä kirkko rakennettu".

Kirkon sisustus saatiin kuntoon vasta vuonna 1823. Seinät laudoitettiin sisältä 12 tuuman levyisillä kuusilaudoilla, kirkkosalin nurkkiin tehtiin yksinkertaiset pilarit ja katto sekä seinät siveltiin valkoisella liituvärillä.
Seuraava korjausvaihe oli vuosina 1851-1852, jolloin ikkunat uusittiin pyörökaarisiksi ja eteiset laudoitettiin sisältä. Ovet ja ikkunankehykset maalattiin sisältä tammenvärisiksi, seinät vaaleanharmaiksi ja holvi siniseksi.

1930-luvulla kirkko oli jälleen perusteellisen korjauksen tarpeessa. Ulkolaudoitus uusittiin  ja kirkko sai harmaan värin. Sisätilat korjattiin vuosina 1937-1938 arkkitehti Toivo Paatelan suunnitelman mukaan. Kirkkoon asennettiin keskuslämmitys ja sähkövalo. Sisustuksen runsaat puuleikkaukset ja yksityiskohdat poistettiin. Seinät maalattiin valkoisiksi, katonreuna harmaaksi ja valkoiseksi, holvi jätettiin siniseksi.

Vuoden 1980 sisätilojen korjaus toteutettiin arkkitehti Eero Raatikaisen johdolla. Sen yhteydessä osittain palautettiin kirkon uusgoottilainen sisustus. lehtereiden ja alttarin kaiteiden puuleikkaukset otettiin esiin ja korjattiin. Alttariotsikon Jumalan silmä poistettiin ja alkuperäinen Pyhän Kolminaisuuden vertauskuva otettiin näkyviin. Saarnatuolia lukuun ottamatta kirkko sai uuden värityksen: seinät ruskealla taitetun valkoisen, listat kivenharmaan ja tiilenpunaisen, penkit ja ovet ootrattiin tammenväriksi. Maalaustyöt suoritti pöytyäläinen Kauko Jaakkola, samoin kuin v. 1975, jolloin kirkon ulkoseinät maalattiin keltaisiksi.

 

Taidemaalari J.Z. Blackstadiuksen taide:
(kuvat aukeavat suuremmaksi uuteen välilehteen klikkaamalla)


AlttaritauluLinkki avautuu uudessa välilehdessäSaarnatuoliLinkki avautuu uudessa välilehdessäLutherin kuvaLinkki avautuu uudessa välilehdessäTaulu "Huuda rohkiasti, älä säästä. Korota äänes niinkuin basuna. Taulussa enkeli seisoo korkealla kivella kädessään pitkä yksinkertainen torvi. Ympärillä tummia pilviä.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Kirkon alttaritaulu on kaksiosainen, J.Z. Blackstadiuksen v. 1849 maalaama. Yläosa kuvaa Kristusta ristillä ja alaosa Jeesuksen viimeistä ehtoollista opetuslastensa kanssa. Perimätiedon mukaan ristin juurella olevien henkilöhahmojen malleina on käytetty pöytyäläisiä.           

Blackstadius on maalannut myös saarnatuolin kaiteessa olevat kuvat "Usko", "Toivo" ja "Rakkaus" sekä Lutherin kuvan etelälehterin alla sekä "Huuda rohkiasti"-taulun saarnatuolin vieressä.

 

Muu taide:

Salvator Mundi -taulu, maailman pelastaja. Kristus aihe, jossa toinen käsi kohoaa siunaukseen ja toinen käsi pitelee pallon muotoista esinettä, jonka yläosassa risti. Valtakunnanomena.Linkki avautuu uudessa välilehdessäKeskiaikainen risti, riistiinaulittu JeesusLinkki avautuu uudessa välilehdessäEteläseinällä on "Salvator Mundi"-taulu, jonka alalistassa on teksti: AB. E. Ruotzimontano Anno 1682. Taulu konservoitiin v. 1983.

Kirkon pohjoisseinällä riippuu keskiaikainen ristiinnaulitun kuva. Se on alun perin ollut vanhan kirkon triumfikaaressa ja valmistettu todennäköisesti 1400-luvun alkupuolella.

 

Kirkon urutLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Pöytyän kirkko sai ensimmäiset urkunsa Thulén rakentamana v. 1883. Martti Tulenheimo uusi ne täysin v. 1928. Nämä urut olivat pneumaattiset ja niissä oli 17 äänikertaa.  Nykyiset urut valmistuivat joulukuussa 1983. Ne ovat 21-äänikertaiset ja ne ovat konkurssiin menneen Kangasalan urkutehtaan viimeiset urut. Urkujen opusnumero on 1039.

 

Kattokruunut ja valaistus:

Kirkkosali urkuparvelta kuvattuna. Linkki avautuu uudessa välilehdessäKeskikäytävällä sijaitsevat nuorimmat kattokruunut on hankittu vuosina 1848 ja 1849. Muistitietona kerrotaan, että ne kannettiin miesvoimin riukujen varassa Turusta. Kantajiksi oli valittu pitäjän pisimmät miehet. Kynttiläkruunuista vanhin on 1600-luvulta ja sijoitettuna sakastiin. 
Sivuparvien alla porvari Henrik Kissalan vuonna 1730 lahjoittama sekä Antti Lizeliuksen toimesta vuonna 1758 hankittu kynttiläkruunu.


Värikäs seinälampetti vuosiluvulla 1675. Lampetissa palanut kynttilä.Linkki avautuu uudessa välilehdessä 


 Seinällä kynttilälampetit
 vuosilta 1675 ja 1888. 

 

 


Kirkonkellot: Kaksi kelloa, pienempi valettu v.1698 ja isompi valettu v.1740.


Pöytyän kirkko