Karinaisten vanhan hautausmaan historiaa

Vuonna 1764 rakennettiin Karinaisten kylään nykyistä kirkkoa edeltänyt kirkko, jonka ympärillä oli myös hautausmaa. Tätä hautausmaata kutsutaan nykyään vanhaksi hautausmaaksi.

Karinaisten vanha hautausmaa on tutustumisen arvoinen paikka. Sen tunnelma on aivan omanlaisensa; joessa hautausmaan kohdalla kohisee koski ja vanha kellotapuli sekä hirsiaita portteineen ovat hyvin kauniit. Kerrotaan että kirjailija Johannes Linnankoski ihastui ohikulkumatkallaan vanhaan kellotapuliin, hirsiaitaan ja siinä olevaan porttiin ja valitsi siksi Karinaisen asuinpaikakseen vuosiksi 1899-1902.

Vanhaa hautausmaata ja sitä ympäröivää hirsiaitaa on laajennettu vuosina 1798 ja 1890. Lisätilan saamisen vuoksi vanha kirkko purettiin vuonna 1843. Sen lattian alle oli myös haudattu vainajia. Vuonna 1768 rakennettu kellotapuli jätettiin paikalleen. Sitä sekä hirsiaitaa siirrettiin 1,6 metriä lähemmäs tietä vuonna 1890.

Hirsiaita on katettu, kuudesta hirsikerrasta rakennettu ja 170 metriä pitkä. Vastaavia hirsiaitoja on Suomessa säilynyt muutamia, yksi esimerkiksi Pöytyän vanhalla hautausmaalla.

Vanhalla hautausmaalla, sen kirkonpuoleisessa kulmassa on aikoinaan sijainnut hirsinen hautakappeli, ns. "muurhauta". Rakennettuja hautoja ei ollut kuin tämä yksi, todennäköisesti Karinaisten Yli-Simolan, Suutarlan Siikarlan ja Tilkasten ratsutilojen yhteisesti rakennuttama. Kolmen tilan yhteinen sukuhauta oli rakennettu vuoden 1840 paikkeilla. Hautakappeli oli 4-kulmainen, joka seinän leveys 4 metriä ja kappelin korkeus 2,5 metriä. Seinät eivät olleet muuratut vaan ne olivat hirsiseinät. Lattiaan oli tehty kirstun kokoinen aukko josta ruumisarkku laskettiin noin kaksi metriä lattian alle. Lattian alainen osa oli muurattu. Tämä sukuhauta oli käytännössä vielä 1800-luvun loppupuolella.

Kellotapulin alaosa eli jalka toimi Karinaisissa alunperin hautausmaan pääsisäänkäyntinä eli läpikäytävänä, joksi sitä siihen aikaan kutsuttiin. Vuonna 1890 aitaan rakennettiin katettu portti, jonka kautta hautausmaalle edelleen kuljetaan. Läpikäytävä toimi tämän jälkeen ruumishuoneena vuoteen 1971 asti jolloin Karinaisiin rakennettiin nykyaikainen ruumishuone nykyisen kirkon viereen.

Vanha hautausmaa oli vuoteen 1920 asti Karinaisten ainoa hautausmaa. Lähes kaikki vuosien 1764-1920 aikana kuolleista karinaistelaisista ovat tulleet haudatuiksi vanhalle hautausmaalle. On syytä olettaa että aikojen kuluessa sinne on haudattu kaikkiaan noin 2500 vainajaa.

Tiedossa olevia hautoja on 163. Niillä on 159 hautamuistomerkkiä, joista 149 hautakiviä tai laattoja ja 10 ristejä. Neljältä haudalta muistomerkki puuttuu. Kellotapulin seinään on kiinnitetty kolme metallilaattaa, jotka ovat irronneet tai irrotettu risteistä.

Vuonna 1972 vanhalle hautausmaalle pystytettiin muistomerkki menneitten sukupolvien muistolle. Se edustaa niitä yli 2000 nimettömiksi jäänyttä vainajaa, jotka vanhalle hautausmaalle on aikoinaan haudattu.

Nykyisin vanhalta hautausmaalta ei poisteta vanhoja hautoja, eikä myydä uusia hautapaikkoja, vain siellä oleviin sukuhautoihin saattaa tulla  hautauksia.

Karinaisten hautausmaa

Lähteenä käytetty:
Muistot kivissä - Karinaisten vanha hautausmaa
Toimittaneet Pertti Lehtonen ja Olli Saarinen