Karinaisten kirkon historiaa

Karinaisten pieni, kodikas ja hyvin lämminhenkinen kirkko on valmistunut ja vihitty käyttöön vuonna 1835. Sitä edelsi suorakaiteen muotoinen kirkko vanhan hautausmaan kohdalla. Tämä kirkko oli rakennettu vuonna 1764 ja se purettiin kahdeksan vuotta nykyisen kirkon valmistumisen jälkeen. Vuonna 1768 rakennettu kellotapuli sekä kaunis hirsiaita jätettiin paikalleen.

Kirkkoja edelsivät saarnahuoneet: 1620-luvulla Kyrön kylään, Kotovuoren lähettyville rakennettu saarnahuone sekä vuonna 1657 Karinaisten kylään (vanhan hautausmaan kohdalle) rakennettu saarnahuone. Kyrön saarnahuone purettiin ensimmäisen kirkon valmistumisvuonna.

Nykyisen kirkon rakennustyöt suoritti rakennusmestari Johan Sahlbom. Kirkko on kolmella lehterillä varustettu ristikirkko. Kirkon alkuperäinen väri oli punainen ja katto oli paanukatto. Vuonna 1890 katto vaihdettiin peltikatoksi ja vuonna 1909 kirkkoon saatiin kamiinalämmitys.

Kirkon satavuotisjuhlien kunniaksi (vuonna 1935) suoritettiin kirkon korjaus; lämpöeristykset lattiaan ja holveihin, sähkövalaistus, vesikatto maalattiin punaiseksi ja ulkoseinät valkoisiksi. Vuosina 1972-75 kirkko restauroitiin konservaattori Thorvald Linquistin johdolla. Alkuperäiset ulkovärit punainen/musta palautettiin. Nykyiseen asuunsa kirkko on maalattu sisältä vuonna 1999 ja ulkoa 2000-luvulla.


Kirkon kuorin takaseinään on maalattu iso oranssinpunainen verho, "esirippu", siniselle taustalle. Sen on maalannut karinaislainen maalari Kalle Tähtinen vuonna 1873. Satavuotiskorjauksen aikaan sisämaalauksen suunnitteli akateemikko/taiteilija Wäinö Aaltonen noudattaen osittain Tähtisen esikuvaa. Vuosien aikana kirkon sisämaalauksia muutettiin, esim. alttarin pylväät ovat olleet mustat ja saarnastuolin katto kokonaan sininen (alkuperäiset kuu ja tähdet peitossa). Nykyisin kirkon sisämaalaukset ovat alkuperäisessä asussaan. Kirkon seinät ja lehterin sivut ovat kaunista, harmaata marmorointia.

 

 

Erikoisuutena Karinaisten kirkossa on Wäinö Aaltosen vuonna 1935 maalaama alttaritaulu, "Syntinen nainen Jeesuksen edessä". Taiteilija maalasi taulun synnyinpitäjänsä kirkkoon sen täyttäessä sata vuotta. Wäinö Aaltonen teki uransa aikana vain muutamia sakraalitaideteoksia. Näistä merkittävin on Karinaisten alttaritaulu, joka onkin ainut Wäinö Aaltosen maalaama alttaritaulu. Kauniissa taulussa tastalla näkyy suomalainen luonto; mäntymetsä ja kanervia.

 

Wäinö Aaltosen kätten työtä ovat myös saarnastuolin pronssiset reliefit eli kohokuvat. Kuvien aiheet ovat Jeesuksen kaste, Pyhän Eerikin kaste ja Piispa Henrik kastamassa suomalaisia. Hänen suunnittelemiaan ovat myös vaalean väriset alttarikankaat. Niitä koristavat pienet, kauniit enkelit. Reliefit ja alttarivaatesuunnitelma ovat vuodelta 1935.

 

 

 

Kirkon kuorin sivuseinällä on vanha alttaritaulu joka on kooltaan vain
70 x 62,5cm. Taulu on maalattu ja lahjoitettu vuonna 1841 ja se oli alttarilla aina vuoteen 1935 asti. Taulun aiheena on Kristus ja häntä pilkkaavat sotilaat.

 

 

Kirkon sivuseinälle sijoitettu krusifiksi, josta puuttuvat Kristuksen kädet sekä alkuperäinen risti on kuulunut alttarikoristeisiin 1600-luvulla. 

Kirkossa on myös 1700-luvulta peräisin olevia tinaesineitä: kynttilänjalat, ehtoolliskalkki ja kastemalja. Tilanpuutteen vuoksi näitä säilytetään kassaholvissa.

Kirkossa on myös jäljellä vanha rippikello. Kellossa on hyvin kaunis sointi.

Peräeteisen seinällä on vuonna 1737 hankittu kolehtihaavi.
Haavissa riippuu pieni kello, joka äänellään ilmoitti missä kolehti kiersi. 

Peräeteisessä on myös vanha saarnastuoli joka on peräisin vuonna 1657 rakennetusta saarnahuoneesta. Saarnastuoli oli sotasaalis keskieuroopasta ja Tilkasten tilan sen aikaisen isännän Johan Hammarin ja hänen vaimonsa Kristina Bönningin lahjoittama.

Karinaisten kirkossa on 450 istumapaikkaa, nykyisin sähkölämmitys ja Kangasalan urkutehtaan vuonna 1938 valmistamat pneumaattiset 15+3 äänikertaiset urut.

Kellotornissa on kaksi Tukholmassa vuonna 1768 valettua kirkonkelloa. Toisen halkaisija on 60 cm ja toisen 50 cm. Kellot tilattiin Tukholmasta mutta koska kerätyt rahat riittivätkin enemmän kuin yhteen kelloon niitä tilattiinkin kaksi.

Kirkon valaistuksesta tiedetään, että Tilkasten tilan silloinen isäntä Juha Tilkanen lahjoitti kirkkoon lampetit vuonna 1856, jotka ovat olleet esikuvina 1943 uusituille sähköisille versioille.

Kun 1300-luvun puolivälissä järjestettiin maamme lounaisten alueiden kirkollisia ja hallinnollisia oikeudenhoidollisia asioita, määrättiin Karinainen kuulumaan Marttilan kirkkopitäjään. Vuodet 1657-1901 Karinainen oli Marttilan pitäjän saarnahuonekuntana ja loppuvuodesta 1901 vuoteen 1912 kappeliseurakuntana. Vuonna 1912 siitä tuli oma kirkkoherrakunta, 40 vuotta kunnan itsenäistymisen (1872) jälkeen. Itsenäisenä seurakuntana Karinainen oli vuodesta 1912 vuoteen 2005, jolloin se liittyi Pöytyän seurakuntaan.
 

Karinaisten kirkko